Tänään keli oli lähes identtinen aikaisempien aamujen kanssa: aurinko paistoi, pakkasta oli kolmekymmentä, ja viima oli ikävä. Näihin keleihin on kuitenkin jo totuttu.

Päivän hiihtomaastoa voisi kuvailla sanalla 'rikkonainen'; maasto ei ollut mitenkään erityisen huonoa, mutta joka paikka oli täynnä miehenkokoista jääkimpaletta, ja vanhoja metrin - parin levyisiä, syviä, jäätyneitä railoja. Olo oli kuin olisi hiihdellyt jättimäisellä, jäästä tehdyllä palapelillä. Tätä vain ei onneksi tarvitse ratkoa, luonto on tehnyt sen jo.

Illan päätteeksi saatiin alle nuoreempaa, tasaista jäätä. Tämä oli huomattavasti helpompaa hiihtää kuin poikittaisten sastrugien täyttämä, vanha jää. Pitää toivoa että tasainen jää jatkuu vielä huomennakin.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

****************

I dag var vädret så gott som identiskt med tidigare mornar: solen sken, temperaturen run minus trettio grader och en otrevlig vind. Till all lycka har vi vant oss vid detta.

Dagens skidterräng kan bäst beskrivas med ordet "trasig". Det var inget egentligt fel på terrängen, men överallt fanns manshöga isbitar och gamla, frusna råkar i formen av ett till två meter djupa diken. Det kändes som om vi skidade på ett jättelikt puzzle gjort av is. Det är allt tur att naturen redan satt ihop det.

Mot kvällen fick vi yngre, slätare is. Det blev betydligt lättare att skida än på den gamla sastrugifyllda isen. Vi hoppas att den släta isen håller i sig ännu i morgon.

Expeditionen allt väl.