Päivä alkoi taas tuttuun tapaan maukkaalla mysliaamiaisella runsaan rasvamällin kera. Päälle muutama kuppi kuumaa ja aamiaisesta oli suoriuduttu kunnialla. Kamat piti olla valmiina jo 10 minuuttia normaalia aikaisemmin, koska Kapteeni Silakalla (Henkku) oli meille asiaa... lyhyen puhuttelun jälkeen hän antoi puheenvuoron Jermille. Jermi kertoi meille napakan, mutta hurjan sankaritarinan kuinka paltamolaiset metsästäjät pyytävät karhuja paljain käsin. Kumpa teillä kaikilla olisi yhta upea johtaja kun meillä! Silakka oli aamupuhuttelussa poikkeuksellisen komea ilmestys - arktiksen runtelemat kasvot olivat saaneet edellisiltana miljardi euroa maksavaa akkojen ryppyvoidetta. Mies näytti tuoreelta kuin kukkeimpina Rauman poikavuosinaan. Tämä poikkeuksellinen tuhattaitaja on kerennyt johtamisen ja suksimisen lisäksi säveltämään yhden sinfonian ja kirjoittamaan lähes kokonaisen runokirjan... oi kumpa teillä kaikilla olisi yhtä upea johtaja kuin meillä!

Keli oli kaunis kuin norjalainen naparetkeilija Cecilia. Edellispäivän perin kettumainen viima oli vaihtunut vienoon itätuuleen ja mahtavaan auringonpaisteeseen. Kyllä meidän taas kelpasi aloittaa arktinen aherruksemme! Hiihto oli taas tuttua punnertamista ahtojäiden seassa, mutta johtuen lauhemmasta kelistä pulkka kulki melko kevyesti perässämme. Iltapäivän puolella vastaamme tuli pieni avovesipätkä, jonka ylitimme tyylikkäästi ilman osumia. Tähän räveltämiseen kului kuitenkin sen verran aikaa, että pistimme leirin pystyyn päästyämme vanhalle kiintojäälle. Tästä lyhyemmästä päivästä olikin retkikunnan demarisiipi kovasti innoissaan kun viikkotunnit pysyvät suurinpiirtein työehtosopimuksen mukaisella hehtaarilla. Tämä oli tässä ja nyt painetaan päät tyynyyn, jotta olemme taas huomenna kovassa iskussa.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

***********

Dagen inleddes som vanligt med en god och närande müsliportion med en rejäl fettklump i. Några koppar varm dryck på och så var måltiden avklarad. Vi hade fått order om att vara klara för avfärd 10 minuter tidigare än normalt eftersom kapten Sill (Henrik) hade något att berätta ... efter en kort monolog gav han ordet till Jermi. Jermo berättade en kort men otrolig hjältehistoria om hur jägarna från Paltamo fäller björnar med bara händerna. Ack, om ni alla hade en lika lysande ledare som vi! Sillen var en osedvanligt ståtlig uppenbvarelse i dagens morgonpalaver - det av arktis misshandlade anletet hade fått kärringars anti-skynkelkräm för en miljard euro. Mannen såg fråsch ut som under sina pojkår i Raumo. Denna ovanliga tusenkonstnär har förutom ledarskap och skidlöpning också komponerat en symfoni och skrivit nästan en hel diktbok. Ack, om ni alla hade en lika lysande ledare som vi!

Vädret var vackert som den norska polarskidaren Cecilia. De tidigare dagarnas vind har förbytts en svag aftonbris och präktigt solsken. Nog var det lätt för oss att ånyo inleda vår arktiska strävan. Skidandet var det gamla bekanta kämpandet i packisen, men till följd av det mildare vädret gled pulkan nätt efter oss. På eftermiddagen kom vi till en liten råk som vi korsade utan ofrivilliga dopp. Det tog dock så mycken tid att vi slog läger på andra sidan då vi kommet på gammal is. Expeditionens socialdemokratiska falang var mycket nöjd över att veckotimmarna inte allt för mycket överskrider den i arbetsavtalet stipulerade mängden. Det var det och nu lägger vi huvudet på dynan så att vi även i morgon är i slag.

Expeditionen allt väl.