Tänään aamulla herättiin iloiseen soittoon: Kenn Borekilta ilmoitettiin että lento onnistuu. Matka lentokentälle ei kuitenkaan onnistunut ihan niinkuin oli tarkoitus: auto, jolla lähdettiin liikkeelle, hyytyi 200 metrin päähän hotellilta, syynä joko polttoaineen loppuminen tai moottoriöljyjen leviäminen pitkin kylänraittia, tai kummatkin.

Pienen soitto- ja juoksurumban jälkeen saimme kymmenessä minuutissa mobilisoitua Resolute base manager Waynen pienellä avolava-hiacella. Onneksi vaatetuksemme oli riittävä, sillä viiden kilometrin matka tehtiin ulkona lavalla, pakkasta oli -35 astetta.

Näin huonosti alkanut matka ei voi muuta kuin päättyä hyvin. Pääsimme lentoon aikataulun mukaisesti, kahdella Twin Otter -koneella. Eurekassa pysähdyttiin kahden tunnin lennon jälkeen tankkaamaan 2000 litraa lentokerosiinia ja katselemaan myskihärkiä.

Vielä kaksi tuntia lentoa ja edessä häämötti Ward Huntin saari. Lasku oli meidän mielestämme pomppuinen, mutta lentäjille se taisi olla tavallinen. Ulkona meitä odotti 44 asteen pakkanen. Ahkiot purettiin koneesta pois ja koneet palasivat Resoluteen, me laitoimme sukset jalkaan ja lähdimme hiihtämään. Varsinainen hiihto-osuus on siis aloitettu suunnitellussa aikataulussa. Mieli on korkealla kun on vihdoin päästy tekemään sitä mitä on vuosia valmisteltu.

Retkikunnalla kaikki hyvin.